Joulukuu on vain vierinyt eteenpäin

Olemme näköjään pian jo joulussa, mites tässä näin kävi?

Vauva pitää vanhempia kiireisenä 

ja siksi joulukin tupsahti nyt vain yhtäkkiä eteen.

Joulun eteen emme ole ehtineet paljoa tekemään: 

joulukortit lähetimme ja lahjoja on hankittu, 

mutta joulusiivous jää hyvin pieneksi 

ja joulukoristeita ei meillä taida olla tänä vuonna

(joulupallot ripustetaan kyllä vielä!). 

Pakastimessa olisi kilon paketti joulutorttutaikinaa, 

mutta milloinkohan ehtisi tehdä torttuja.

Meillä menee hyvin. 

Vauva kasvaa koko ajan ja on ihanaa seurata toisen kasvamista.

Pikkuinen on jo kuukauden!

Ihana hurmuri!

Palailen blogin pariin taas kunhan ehdin. 

Luonnoksissa odottelee muutaman viikon Maanantai-kuvatkin. 

Nyt kuitenkin:

Erittäin hyvää joulua! 

Nauttikaa, rentoutukaa ja rauhoittukaa!

Terve! Olen viikon vanha.

Terve! 

Koska pidän äitini nykyään hyvin kiireisenä, 

ei hän ehtinyt päivittää kuulumisiani 

kun olin tasan viikon vanha. 

Se päivä oli eilen 

ja tänään olen siis viikon ja yhden päivän vanha.

Tämän ikäisenä olen

- nukkunut paljon,

- syönyt äidinmaitoa,

- kuluttanut vaippoja sopivasti,

- seurustellut äidin ja isän kanssa,

- itkenyt öisin mahaväänteitä,

- vastaanottanut vieraita,

- ollut kerran autossa,

- vaunuillut kolme kertaa,

- kylpenyt kerran,

- valloittanut vanhempieni sydämen monta kertaa!

Hän on täällä!

Pieni poikamme syntyi 

keskiviikkoaamuna 19.11. viikoilla 38+6.

Synnytys sujui nopeasti 

ja voimme kaikki oikein hyvin.

Pääsimme kotiin sairaalasta lauantaina 

ja nyt opettelemme yhdessä uutta arkea.

Maisema maanantaina klo 16 45/52

Vuoden kestävä projekti.
Joka maanantaina klo 16 otan kuvan keittiön ikkunastamme.

Pikkutyypin pesä

Viikonloppuna päätimme vihdoin laittaa 

Pikkutyypin sängyn valmiiksi 

sekä myös katsoa valmiiksi kotiintulovaatteet. 

Keittiremontin takia ei niitä ole ollut järkevää laittaa aiemmin,

 mutta lääkärin pelottelu mahdollisesti pian koittavasta synnytyksestä 

laittoi rattaat pyörimään.

Nyt Pikkutyyppiä odottavat jo kovasti 

Lontoosta tuotu Karhuherra Paddington, 

Tukholmasta kotiutunut Alfons Åberg 

sekä Forssan Citymarketista meille tiensä löytänyt 

Ainun Ensipupu.

(Niin ja kyllähän me vanhemmatkin jo kovasti odottelemme.)

Hopotan voitaikinataskuista

Sain Hopottajien kautta testattavaksi 

Myllyn Paras Voitaikinataskuja.

Testasimme niitä kotona muutamana iltana 

ensin suolaisella täytteellä ja sitten makealla.

Suolaisena täytteenä oli mozzarellajuustoa ja tomaattia. 

Makuelämyksenä kokonaisuus ei ollut aivan mainioin, 

sillä voitaikinatasku tuntui sopivan maultaan paremmin makean täytteen kanssa.

Seuraavalla kerralla täytteenä olikin mustikoita ja vaniljajäätelöä.

Nyt makuelämys oli hyvä, 

mutta erittäin vaikea syödä voitaikinataskun murenevaisuuden vuoksi.

Ehkä sopivin täyte ja helpoin syödä olisi jonkinlainen hillo?

 

Katso lisää tuotteesta täältä: www.hopottajat.fi/voitaikinatasku

Täysiaikaisia ollaan

Jos nyt vauva päättäisi syntyisi,
se saisi syntyä eikä sitä enää estettäisi. 

Viikkoja on kasassa 37+4.
Perjantaisessa synnytystapa-arviossa 

lääkäri tuumasi tilanteen olevan sellainen, 

ettei kovin kauas kannata enää matkustaa 

tai ainakin kannattaa varmistaa, 

missä on lähin sairaala.
Tiedä sitten häntä. 

Pikkutyyppi 

(tällä hetkellä ultralla tehdyllä arviolla n. 3,3kg!!!) 

päättää kuitenkin syntyä reippaasti joulukuun puolella...

Kuva on isänpäivältä (37+3). 

Päällä on ihan tavalliset H&M:n sukkahousut 

ja tavallinen Vero Modan t-paita. 

Neuletakkikaan ei ole mallia äitiys. 

Ainoastaan hame on Polarn o Pyretin äitiyshame. 

Riemuitsen siis siitä, 

että omat vaatteet mahtuvat päälle vielä oikein hyvin.

Herkkuaamiainen

Onpas ällöttävä kuva, mutta muutamia viikonloppuja sitten 

nautimme herkullisen aamupalan, johon kuului

- ruisleipää juustolla, pekonilla, kurkulla ja tomaatilla,

- amerikkalaisia pannukakkuja hillolla,

- appelsiinitäysmehua, jota olin himoinnut jo pitkään,

- kahvia.

Maisema maanantaina klo 16 43/52

Nyt kävi jälleen niin ettei minulla ole maanantaikuvaa.
Tämän viikon maanantaille osui vaunukierros
ja pidin sitä tärkeämpänä kuin olla klo 16 kotona ottamassa kuvaa.

Ensi viikolla saattaa kuva myös jäädä,
jos keittiöremppa on sillä mallilla
etten viitsi keittiöön tunkeutua kuvaa ottamaan.
Katsotaan...

Perheen uusin kulkuväline

Viime päivinä olemme kovasti miettineet pikkuiselle vaunuja.

Alunperin olisimme ottaneet käyttöömme siskon tytöllä käytössä olleet yhdistelmärattaat, 

mutta ne olivatkin menneet kesän aikana homeeseen.

Maanantaina kävimme kolmessa liikkeessä katselemassa vaihtoehtoja 

ja yksi nousi suosikiksemme
(ehkä todella asiantuntevan ja mukavan myyjän vuoksi).

 Kriteereinämme oli,
että vaunut mahtuvat hissiimme,
autoomme
ja ei saisi olla kääntyviä eturenkaita.
Lisäksi käytössämme olisi tarvittaessa pehmeä kantokassi,
joten riittäisi pelkät rattaat.

Halusimme vielä kuulla mielipiteen kokeneemmilta vaunujen käyttäjiltä,
joten kysyimme äitiemme mielipiteitä.
Kumpikaan ei oikein lämmennyt meidän suosikillemme
ja siitäkös minulle tuli ahdistus.
Olin jo varma ettemme löydä mitään sopivaa
ja menetin yöuneni aivan täysin kahtena yönä.
Tänään mieli oli kuitenkin jo luottavaisempi.

Suuntasimme tänään suoraan kulkumme liikkeeseen, 

jossa myydään Emmaljungaa

ja päädyimme melko nopean harkinnan jälkeen Emmaljunga Classiciin, 

joka oli vielä tarjouksessa.

Ja siis kriteerimme täyttyivät.

Tosin pehmeä kantokassi jää käyttämättä, 

sillä tuohon pakettiin kuului kantokoppa.

Nyt on huojentunut mieli.

Pikkuinen voisi vaikka jo syntyä

ellei ensi viikolla olisi keittiöremppaa...

Päivät kulkevat äitiyslomallakin

Äitiyslomaani on kestänyt viikon.

Jokaiselle päivälle olen suunnitellut jotakin ohjelmaa, 

jotta en vallan kotona makaisi ja laiskistuisi. 

Kotona ollessa tuntuu kuitenkin siltä, 

että pitäisi tehdä kotitöitä. 

No niitäkin olen tehnyt joka päivä vähän.

Huono omatunto tulee, jos ei mitään tee.

Vointini on edelleen erinomainen 

ja eilisessä neuvolassa todettiin kaiken olevan 

labratuloksia myöten erittäin hyvin. 

Sokeriarvot ovat viime päivinä olleet enemmän koholla kuin ennen, 

mutta silti pysytään viitearvojen sisällä, 

joten ei kuulemma huolta. 

Se on normaalia tässä vaiheessa raskautta (35+5).

Ensi viikolla on jo synnytystapa-arvio

ja pääsemme ultraan kokoarvioon raskausdiabeteksen takia.

(Kuvassa olevat junasukat menivät ystävän pikkuiselle kesävauvalle viime viikolla.)

Maisema maanantaina klo 16 42/52

Vuoden kestävä projekti.
Joka maanantaina klo 16 otan kuvan keittiön ikkunastamme.

Tämän kuvan ja kahden edellisen viikon kuvien välillä on kyllä huima ero.
Eihän puissa ole paljoa edes lehtiä enää.

Maisema maanantaina klo 16 41/52

Vuoden kestävä projekti.
Joka maanantaina klo 16 otan kuvan keittiön ikkunastamme.

Maisema maanantaina klo 16 40/52

Vuoden kestävä projekti.
Joka maanantaina klo 16 otan kuvan keittiön ikkunastamme.

Äitiyslomalainen viikoilla 34+6

Ensimmäinen äitiyslomapäiväni on tänään.

Aamulla en oikein osannut tehdä mitään, 

mutta aamukahvi, puuro ja 

varta vasten tästä päivästä eteenpäin tilattu Turun Sanomat 

toivat päivään mukavan aloituksen.

Kai se tästä sitten vähitellen. 

Tekisi mieli jo kovin laittaa pikkuiselle sänky valmiiksi, 

pestä loput vaatteet (äitiyspakkauksesta tulleet) ja siivota kotia, 

mutta puolentoista viikon päästä alkavan keittiöremontin vuoksi 

ei tällaisia juttuja kannata ihan vielä tehdä. 

Odotetaan siis vielä.

Olo tässä vaiheessa raskautta on varsin hyvä. 

Jokin aika sitten vaivanneet selkäkivut ovat poissa,

pitäisiköhän tästä kiittää uutta sänkyä?

Nukkuminen ei kuitenkaan ole kovin mukavaa, 

sillä yöllä täytyy vessassa käydä noin kolme kertaa

ja lisäksi asentoa saa vaihtaa hyvin usein. 

Mutta nyt voin nukkua päiväunet milloin vain!

Pikkuinen on melko touhukas, 

mutta selkeästi liikkeet ovat muuttuneet, 

sillä useamman kerran päivässä jään miettimään, 

onko pikkuinen liikkunut riittävän paljon. 

Kunnes taas muistan, että juu.

Kuvat tältä aamulta.

Maisema maanantaina klo 16 39/52

Vuoden kestävä projekti.
Joka maanantaina klo 16 otan kuvan keittiön ikkunastamme.

Puissa on jo hieman keltaista.

Maisema maanantaina klo 16 38/52

Vuoden kestävä projekti.
Joka maanantaina klo 16 otan kuvan keittiön ikkunastamme.

Kuva on otettu 22.9., jolloin syksy tuntui todella alkaneen.
Lämpötila oli +6.

Maisema maanantaina klo 16 37/52

Vuoden kestävä projekti.
Joka maanantaina klo 16 otan kuvan keittiön ikkunastamme.

Syyskuisen illan ateria

Saimme kesällä kihlajaislahjaksi lahjakortin Svarte Rudolfiin.

Viimein syyskuun ensimmäisenä perjantaina kävimme lunastamassa lahjamme 

ja nautimme erittäin maukkaan aterian laivan kannella.

Maisema maanantaina klo 16 36/52

Vuoden kestävä projekti. 

Joka maanantaina klo 16 otan kuvan keittiön ikkunastamme.

Maisema maanantaina klo 16 35/52

Vuoden kestävä projekti.

Joka maanantaina klo 16 otan kuvan keittiön ikkunastamme. 

Viikon 34 kuva jäi välistä sosiaalisen elämäni vuoksi.

Raskausdiabetes

 

Sain tosiaan viime neuvolakäynnillä diagnoosin raskausdiabetes.

Sokerirasituksessa yksi arvo oli raja-arvoja korkeampi.

Hoidan raskausdiabetesta ruokavaliolla ja 

tähän mennessä näyttäisi ruokavalioni olevan kunnossa. 

Mittaan verensokeriani kolmena päivänä viikossa neljä kertaa päivän aikana: 

ennen aamupalaa (paasto), 

1 tunti aamupalan jälkeen, 

1 tunti lounaan jälkeen ja 

1 tunti päivällisen jälkeen.

Jos arvoni kolmen viikon seurannan ajan ovat pysyneet kurissa, 

jatkan mittaamista enää kahtena päivänä viikossa.

Nyt olen viikon ajan mitannut verensokeria neljänä päivänä

 ja ainoastaan kerran arvo on kohonnut yli tavoitearvon. 

Olin tunti ennen mittausta juonut kolaa yli puoli litraa...

Olen syönyt nyt kuten ennenkin eli tavallista kotiruokaa. 

Kasviksia olemme tainneet nyt käyttää kuitenkin entistä enemmän

ja minulle suurin saavutus on se etten ole kotona enää herkutellut 

kaikenlaisella makealla, vaikka mielitekoja on ollut. 

Myös ateriarytmi on pysynyt samanlaisena kuin aiemmin,

mutta viime aikoina minua on kiusannut iltaisin kova nälkä, 

joten pientä iltapalaa olen opetellut syömään.

Kaappiin on myös ilmaantunut kuulemma verensokeria alentavaa tattaria.

Tällä hetkellä näyttäisi siltä, 

että raskausdiabetekseni pysyy kurissa normaalilla ruokavaliolla, 

mutta tietenkään en voi tietää, 

miten loppuraskaus vaikuttaa vielä kehooni.

Suhtaudun muutoksiin avoimin mielin ja 

tarvittaessa olen valmis muuttamaan ruokavaliotani lisää, 

sillä eihän tässä kuitenkaan ole kyse pelkästään minun terveydestäni 

vaan myös Pikkuisen.

3 kuukautta h-hetkeen

 Juuri muutamia päiviä sitten totesin töissä 

äitiysloman alkuun olevan kaksi kuukautta.

Tänään laskettuun aikaan on 

tasan kolme kuukautta.

Tähän mennessä raskaus on sujunut erittäin hyvin

jos ei oteta huomioon satunnaisten päivien 

kipuja ja kolotuksia.

Painoakin on tullut hyvin sopivasti, 

vaikka kesähelteillä vaaka heilahtikin 

hieman enemmän kuin olisi ollut tarve.

Viime neuvolakäynnillä sain kuitenkin 

loppuraskautta seuraavan diagnoosin: 

raskausajan diabetes (sen kanssa menee kuitenkin oikein kivasti).

Vielä on melko varmasti luvassa monenlaista vaivaa, 

mutta nyt nautitaan tästä hetkestä!

Mahan kasvattelua

 

Tähän vuoteen on mahtunut kaikenlaisia muutoksia. 

Tähän mennessä suurimpina muutoksina voisin pitää valmistumistani sekä kihlautumista, 

mutta suurin on vasta edessä. 

Loppuvuodesta perheemme kasvaa yhdellä.

Odottavan aika on pitkä ja siltä se on välillä tuntunut. 

Nyt on tultu kuitenkin jo siihen hetkeen, 

että äitiyslomani alkuun on tasan kaksi kuukautta. 

Voi tätä!

Mahaa olen kasvatellut jo jonkin aikaa, 

mutta ylläoleva kuva kyllä vääristää todellisuutta. 

Ei maha vielä noin suuri ole vaan oikeasti aika huomaamaton.

Maisema maanantaina klo 16 33/52

 

Vuoden kestävä projekti.
Joka maanantaina klo 16 otan kuvan keittiön ikkunastamme.

Maisema maanantaina klo 16 32/52

Vuoden kestävä projekti.
Joka maanantaina klo 16 otan kuvan keittiön ikkunastamme.

Maisema maanantaina klo 16 31/52

Vuoden kestävä projekti.
Joka maanantaina klo 16 otan kuvan keittiön ikkunastamme.

Maisema maanantaina klo 16 30/52

Vuoden kestävä projekti.
Joka maanantaina klo 16 otan kuvan keittiön ikkunastamme.

Tällä kertaa kuvan otti mies, 
sillä eihän tätä nyt taas voinut jättää väliin siksi
etten ollut kotona (ja kun kerran muistin).

Lelumuseossa

Tänäkin kesänä olemme tehneet muutaman kesäretken kotimaassa. 

Yhtenä mukavan viileänä (oikeasti!) heinäkuun päivänä 

ajoimme Helsinkiin Ateneumiin katsomaan Tove Janssonin näyttelyä, suosittelen!

Samaan reissuun yhdistimme vierailun Näyttelykeskus WeeGeehen 

ja erityisesti Suomen Lelumuseo Hevosenkenkään, 

jossa on ensi vuoden maaliskuuhun asti näyttely venäläisistä 

ja erityisesti neuvostoliittolaisista leluista.

Ihan mahtavaa, vaikka yllätyinkin paikan pienuudesta.

Vinkki! WeeGeehen kannattaa suunnata keskiviikkoiltana, 

jolloin sisäänpääsy on ilmainen. 

Koko keskuksessa on viisi museota.

Syntymäpäivän viettoa

Heinäkuussa vanhenin jälleen vuodella. 

Juhlia en sen suuremmin järjestänyt juuri olleiden maisterijuhlien vuoksi, 

mutta saimme silti muutamia vieraita kotiimme.

Synttäreitä edeltäneenä iltana vietimme kavereiden kanssa

 aikaa terassilla nautiskellen Suomen lämpimästä kesästä 

ja sain etukäteen herkullisen mansikkaisen synttärijuoman.

Kihlaus

Kuusi vuotta yhdessäoloa

ja vuosipäivänä vasempaan nimettömään ilmaantui sormus, 

josta on kolmessa viikossa jäänyt hienot rusketusrajat.

Maisterijuhlintaa

Kesäni on ollut monenlaisten onnittelujen aikaa. 

Alkukesästä valmistuin filosofian maisteriksi 

ja tuota saavutusta tuli juhlittua kahteen otteeseen.

Ensin kesäkuun lopulla ystävien kesken

ja heinäkuun puolella sukulaisten ym. kanssa.

Yksi etappi saavutettu! 

Hyvä minä!

Maisema maanantaina klo 16 29/52

Vuoden kestävä projekti.
Joka maanantaina klo 16 otan kuvan keittiön ikkunastamme.

Maisema maanantaina klo 16 28/52

Vuoden kestävä projekti.

Joka maanantaina klo 16 otan kuvan keittiön ikkunastamme.

Niin, lomalla ollaan. Taas maanantai-iltana seitsemän aikaan muistin kuvan, vaikka puhelimessa on muistutuskin. En vain ollut kuullut sitä. Enkä ollut katsonut puhelinta varmaankaan aamun jälkeen. 

Ensi maanantaina on paluu töihin. Ehkä arki alkaa siitä taas, ainakin maanantaikuvien muodossa?

Maisema maanantaina klo 16 27/52

Vuoden kestävä projekti.
Joka maanantaina klo 16 otan kuvan keittiön ikkunastamme.

Lomani alkoi viime viikolla ja lähdimme heti alkuun reissuun.
Reissussa ajantaju hämärtyi ja maanantai-iltana noin klo 19 tajusin, että on maanantai.
Eli reissu oli onnistunut irtiotto loman alkuun.

Maisema maanantaina klo 16 26/52

Vuoden kestävä projekti.
Joka maanantaina klo 16 otan kuvan keittiön ikkunastamme.

Maisema maanantaina klo 16 25/52

Vuoden kestävä projekti.
Joka maanantaina klo 16 otan kuvan keittiön ikkunastamme.

Maisema maanantaina klo 16 24/52

Vuoden kestävä projekti.
Joka maanantaina klo 16 otan kuvan keittiön ikkunastamme.

Maisema maanantaina klo 16 23/52

Vuoden kestävä projekti.
Joka maanantaina klo 16 otan kuvan keittiön ikkunastamme.

Maisema maanantaina klo 16 22/52

Vuoden kestävä projekti.
Joka maanantaina klo 16 otan kuvan keittiön ikkunastamme.

Maisema maanantaina klo 16 21/52

Vuoden kestävä projekti.
Joka maanantaina klo 16 otan kuvan keittiön ikkunastamme.

Maisema maanantaina klo 16 20/52

Vuoden kestävä projekti.
Joka maanantaina klo 16 otan kuvan keittiön ikkunastamme.

Kuva on viime viikon maanantailta 10 minuuttia ukkoskuuron jälkeen.
Viime viikko olikin sitten oikein kesäisen lämmin.

Lontoo 9.-13.5.2014

Olin neljä kokonaista päivää ja yötä Lontoossa siskojeni ja mieheni kanssa.

Vuokrasimme asunnon Camdenista Airbnb:n kautta.

Kiersimme nähtävyyksiä, turistipaikkoja, shoppailimme ja kanavaristeilimme.

Kiitos matkaseurueelle matkasta ja kuvien ottamisesta!