torstai 24. joulukuuta 2015

keskiviikko 25. marraskuuta 2015

Taaperoksi kasvoi

 

Vauvasta tuli viime viikolla yhtäkkiä taapero! 


perjantai 23. lokakuuta 2015

Vakava 11-kuinen


Vakava vesseli, jota naurattaa Kukkuu-leikki.
Kirjojen ystävä ja musiikin.
Sanavarastoon kuuluvat heihei, päivää, hauva, kissa, kiitos, lamppu, äiti
vaihtelevalla menestyksellä.
Liikkuminen etenee kontaten tai tukea vasten kävellen.
Suussa on neljä hammasta ja hampaiden pesu on ihan kivaa 
varsinkin jos äiti pesee omiaan samalla.
Itku on taattu jos ei saa mitä haluaa, 
mutta ilo on suuri jos saa himoitsemansa asian.
Ruokaa syödään omin sormin ja se on samaa kuin vanhemmilla. 
Maito on tärkeää kotona rauhassa.
Toiset päiväunet ovat jäämässä pois 
ja yhdet parin tunnin unet takaavat lepohetken äidillekin.
Yöllä nukutaan melko hyvin.

torstai 24. syyskuuta 2015

Tukholmassa elokuussa


Siskoni kysyi, lähdemmekö Onnelssonin kanssa päiväksi Tukholmaan 
hänen ja Onnelssonin serkkutytön kanssa. Toki!
Silloin oli vielä kesä ja lämmin koko reissun.
Tukholmassa kohteena oli Junibacken, 
joka oli meidän kaikkien mielestä aivan huippu paikka!
 Siellä oli Mikko Mallikaskin, joka on meidän suosikki!

 

10 kuukautta

Tyyppi kävelee tukea vasten, 
joskus uskaliaasti ottaa muutaman askeleen kun pidetään vain toisesta kädestä kiinni.
Konttausvauhti on armottoman kova.
Huumorintajua löytyy ja päivittäin kikatetaan äidin tai isin mahtaville jutuille.
Hieman ujostellaan vieraita ihmisiä, 
mutta usein hymy löytyy kunhan on saanut piiloutua pari kertaa.
Krokotiilinkyyneleet tulevat silmiin kun kielletään jotakin.
Hampaita on suussa kaksi.
Ruokaa syödään vaihtelevalla menestyksellä, 
mutta kaurapuuro on suosikkia edelleen vain.
Yöt nukutaan melko hyvin ja päiväuniakin torkutaan pari kertaa päivässä.

keskiviikko 19. elokuuta 2015

Jo 9 kuukautta

Onnelsson on jo 9 kuukautta!
Joka kuukausi tulee sama yllätys, 
se kasvaa, 
se on jo niin iso!

Mitäs meillä sitten puuhaillaan:
Yöt nukutaan kuten ennenkin eli 
syödään, nukutaan, syödään, nukutaan 
(toistetaan X määrä). 
Joskus ollaan levottomia, joskus taas ei. 
Hampaat hieman kiusaavat myös.
Yksi jo on puhjennutkin.
Omaa höpötystä tulee paljon ja siihen vastaillaan minkä ehditään.
Tukea vasten seisoskellaan ja kontataan ja karhukävellään.
Yleensä edelleenkin iloinen ja reipas vesseli, 
mutta harmitus tulee jos vaikka keinusta lähdetään liian aikaisin pois.
Kokeilee ja tunnustelee kaikkea.
Tykkää syödä ruokaa ja äidinmaito maistuu myös edelleen.

lauantai 25. heinäkuuta 2015

8 kuukautta

Meidän kasikuinen on jättänyt 
ryömimisen kokonaan, 
konttaaminen on parhain etenemistapa.
Maassa ei kuitenkaan viihdytä edes istumassa 
vaan seistä pitäisi koko ajan (tukea vasten)
ja tarpeeksi kiinnostavien juttujen luokse on kiva myös kävellä. 
Hulvattomina väsymyshetkinä on 
jännää seistä sekunnin ajan ilman tukea (ja kaatua ja itku on taattu).
Äitiä on hauska hokea.
Ymmärrystä riittää varsinkin kun kyse on 
maidosta, vedestä, ruuasta.
Vieraat ihmiset ovat jänniä, 
mutta niille voi kuitenkin väläyttää nopean hymyn.
 Äiti opetti irvistämään 
ja se on aivan huippu juttu!

Kahdeksan kuukautta tuli täyteen samana päivänä kuin minulla 29 vuotta.